Kiinan muuristaan ja ”Made in China” -sloganistaan tuttu Kiina omaa pitkän ja rikkaan historian, johon sisältyy kaikkea muinaisten dynastioiden loistosta suurvallan kukoitukseen. Myös Kiinan lippu on ollut osa tätä historiaa, ja tässä jutussa käsittelemme kyseistä lippua hieman tarkemmin aina historiasta värien merkityksiin.
Lyhyt infopaketti Kiinasta
| Maakoodi | CN, CHN (ISO 3166-1) |
| Pääkaupunki | Peking |
| Maanosa | Aasia |
| Koko | 9 596 961 km² |
| Väestön lukumäärä | 1,411 miljardia (2023) |
| BKT asukasta kohti | 12 600 dollaria (2023) |
| Puhelimen suuntanumero | +86 |
| Valuutta | Renminbi (¥, CNY) |
Kiinan lippu – mittasuhde ja värien merkitys
Kiinan kansantasavallan lippu, joka tunnetaan myös nimellä viisitähtinen punalippu, on Neuvostoliiton lipusta inspiraationsa saanut lippu, jonka on suunnitellut Zeng Liansong.
Se koostuu kauttaaltaan punaisesta pohjasta ja viidestä tähdestä, jotka on asetettu vasempaan yläkulmaan. Tähdistä yksi on suurempi kuin muut ja se sijaitsee aivan yläreunassa. Loput neljä tähteä on asetettu kaarimuodostelmaan sen oikealla puolelle.
Tähtiä on lipussa tasan viisi kappaletta, koska Kiinassa kyseinen luku tarkoittaa täydellisyyttä ja täyttymystä. Mitä sitten itse tähdet ja punainen väri symboloivat? Niistä on olemassa muutamiakin erilaisia tulkintoja. Tässä pari niistä:
- Punainen: Kommunismin symbolinen väri / kiinalainen kansallisväri / vallankumous
- Keltaiset tähdet: Isoin tähti = kommunistinen puolue, pienemmät tähdet neljä yhteiskuntaluokkaa / kansan yhtenäisyys kommunistisen puolueen alla
Kiinan lippu on mittasuhteiltaan pituuden ja korkeuden osalta 2:3, eli kaksi yksikköä pitkä ja kolme korkea.
Kiinan lippu & värikoodit
| Punainen | Keltainen | |
| Hex | EE1C25 | FFFF00 |
| RGB | 238, 28, 37 | 255, 255, 0 |
| CMYK | 0, 88, 84, 7 | 0, 0, 100, 0 |
| Pantone | 186 | 102 |
| RAL | 3026 | 1026 |
Lipun oikea koko lipputankoon
Jotta Kiinan lippu on tyylikkään näköinen lipputangossa liehuessaan, on sen koko hyvä suhteuttaa itse lipputangon korkeuteen. Tässä hieman tarkempaa lisätietoa siitä, minkälainen lippu sopii mihinkin tankoon:
- 6 metriä: 120 x 180 cm
- 8 metriä: 160 x 240 cm
- 9–10 metriä: 200 x 300 cm
- 12 metriä: 240 x 360 cm
- 14 metriä: 280 x 420 cm
- 16 metriä: 320 x 480 cm
- 18 metriä: 360 x 540 cm
Kiinan lipun historia
Nykyinen Kiinan lippu näki päivänvalon vuonna 1949, kun Kiinan kansantasavalta perustettiin. Silloin lipun valitsemiseksi järjestettiin kansallinen kilpailu, johon tuli yli 2 900 ehdotusta, ja lopulta voiton vei shanghailainen ekonomisti Zeng Liansong. Hänen lippunsa hyväksyttiin virallisesti käyttöön 27.9.1949 ja ensimmäisen kerran se nostettiin salkoon Pekingin Taivaallisin rauhan aukiolla 1.10.1949.
Ennen tätä hetkeä Kiinassa oltiin käytetty lukuisia eri lippuja etenkin dynastioiden aikakaudella. Kommunistisen vallankumouksen jälkeen kaikki nämä liput kuitenkin hylättiin ja nykyinen lippu valittiin symboloimaan uuden aikakauden alkua, yhtenäisyyttä ja sosialistisia arvoja.
Kiinan lippu ja kaikki liputuspäivät
Esimerkiksi Norjan lippu nostetaan salkoon liehumaan yli 15 kertaa vuodessa, mikä on varsin kiitettävä määrä. Siihen verrattuna Kiinan lippu jää pahasti jälkeen, koska kyseisessä maassa on vain ja ainoastaan yksi liputuspäivä.
Tuo liputuspäivä on vuodesta 1949 vietetty kansallispäivä, jota juhlistetaan 1.10. Tuolloin lippu nostetaan salkoon aamunkoitteessa monien virallisen lippuseremonian ja monien juhlallisuuksien kera. Lippu lasketaan puolestaan alas auringonlaskun aikaan, mutta esimerkiksi sotilastukikohdat ovat tässä kohtaa poikkeus.
Kansallispäivän lisäksi Kiinassa vietetään monia juhlapäiviä, kuten työväenpäivää ja uudenvuodenpäivää, mutta ne eivät ole virallisia liputuspäiviä. Virallisiksi liputuspäiviksi ei lasketa myöskään surupäiviä, jolloin lippu nostetaan puolitankoon.
Tässä kaikki tärkeä tieto Kiinan lippuun liittyen. Kurkkaa sivuiltamme seuraavaksi vaikkapa Venäjän lippu!