Saame ja Saamen lippu kuuluvat mielenkiintoisella tavalla Suomeen. Saamella on yhä tänä päivänä suuri merkitys Suomen kulttuurissa, mutta toki historiakin ylettyy pitkälle. Suomessa on useita tuhansia saamelaisia, joten on selvää, että heillä on myös oma lippunsa. Otetaan hieman selvää Saamen lipun historiasta, ja miten Suomen lippu eroaa Saamen omasta.
Saamen lippu ja sen merkitys
Saame lippu, joka virallistettiin vuonna 1986, toimii saamelaisten kansallisuuden symbolina. Lipussa on kaksivärinen ympyrä, jossa sininen osa edustaa kuuta ja punainen osa aurinkoa. Saamen lippu värit heijastavat saamelaisten kansallispuvuissa käytettyjä värejä. Se nostetaan salkoon virallisina liputuspäivinä, joita on 12, sekä epävirallisissa tilaisuuksissa, kuten perhejuhlissa.
Lippu ja sen kuva-aihe on saanut inspiraationsa saamelaisista noitarummuista ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin runosta “Biejjie-baernie”, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Aurinko on merkittävä symboli saamelaisissa noitarummuissa ja se esiintyy usein niiden keskellä.
Saamen lipun historia
Saamelaisten lipun ensimmäinen ehdotus tuli taiteilija Synnøve Persenilta vuonna 1977, kun hän inspiroitui Färsaarten lipusta siellä viettämänsä ajan jälkeen. Persen halusi luoda saamelaisille oman tunnuksen, sillä hän koki, että ilman lippua heidän maallaan ei ollut värejä. Vaikka Persenin ehdotus saavutti suosiota, saamelaiset tunsivat, ettei ehdotus kuitenkaan edustanut kaikkia saamelaisia.
Tämän vuoksi Saamelaisneuvosto järjesti 1980-luvulla suunnittelukilpailun, jonka voitti taiteilija Astrid Båhl. Båhlin suunnittelema lippu hyväksyttiin saamelaisessa konferenssissa 15. elokuuta 1986. Samalla kertaa hyväksyttiin myös Sámi soga lávlla -runon käyttö saamelaisten kansallislauluna.
Uudessa lipussa oli mukana vihreää, mikä edustaa erityisesti eteläsaamelaisten kansallispuvun värejä. Näin Saamen kaikki osat on saatu mukavasti mukaan lippuun. Nyt lippu yhdistää eri osista olevia saamelaisia ja edustaa aivan kaikkia.
Saamen lipun käyttö
Saamen lippua käytetään samalla tavalla kuin muitakin kansallislippuja ja saamelaisilla on omia virallisia liputuspäiviään. Virallisesti hyväksyttyjä liputuspäiviä yhteensä 12 vuodessa, mutta lippua voi käyttää myös epävirallisissa tilaisuuksissa, kuten perhejuhlissa tai suruliputuksessa. Suomessa saamelaisalueen viranomaiset ja yhteisöt, mukaan lukien seurakunnat, liputtavat sekä saamen että Suomen lipuilla. Onhan Saame kuitenkin osa Suomea, vaikka sinällään saamelaiset ovatkin oma kansanryhmänsä.
Helsingin ja Murmanskin saamelaiskonferenssissa vuosina 1992 ja 1996 määriteltiin kymmenen liputuspäivää. Vuonna 2017 Trondheimissä pidetyssä konferenssissa hyväksyttiin vielä kaksi lisäpäivää, jotka ovat Isak Saban ja Elsa Laula-Renbergin syntymäpäivät. Nämä liputuspäivät liittyvät saamelaisille merkittäviin tapahtumiin ja instituutioiden perustamispäiviin. Isak Saba oli saamelainen poliitikko ja opettaja. Hänellä on ollut merkittävä rooli kansanperinnetietojen kokoamisessa. Elsa Laula-Renberg oli myös saamelainen poliitikko sekä aktivisti ja kirjoittaja.
Saamen lippu ja viralliset liputuspäivät
Viralliset liputuspäivät ovat:
- 6.2. Saamelaisten kansallispäivä
- 2.3. Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä, perustettiin vuonna 1996
- 22.–28.3. välisenä sunnuntaina, marianpäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä
- 20.–26.6. välinen lauantai, juhannus
- 9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä
- 15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä, lippu hyväksyttiin 1986
- 18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä, perustettiin vuonna 1956
- 26.8. Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä, perustettiin vuonna 1993
- 9.10. Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä, perustettiin vuonna 1989
- 9.11. Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä, perustettiin vuonna 1973
- 15.11. Isak Saban syntymäpäivä
- 29.12. Elsa Laula-Renbergin syntymäpäivä