Monille suomalaisille Norja on varmasti tuttu henkeäsalpaavista vuonoista, kauniista luonnosta, kalastuksesta ja idyllisistä rannikkokaupungeista. Muulle maailmalle se taas voi olla tuttu jättimäisistä öljyvarannoista. Olipa alkuperäinen tunnettuus mikä tahansa, symboloi kyseistä maata Norjan lippu. Tällä sivulla kuulet siitä tarkempaa tietoa aina väreistä kokoon ja historiaan.
Norjan lippu – mittasuhde ja värien merkitys
Norjan lipun mittasuhde leveyden ja pituuden suhteen on 16:22, mikä poikkeaa hyvin paljon muista lipuista. Miltä sitten itse lippu näyttää?
Lippu on pohjaväriltään punainen ja siihen on tehty reunoihin asti ulottuva sininen risti, jonka ympärillä on valkoiset reunukset. Tuo sinivalkoinen risti ei ole keskellä vaan sitä on siirretty lähemmäs tankoa, jolloin lipputangossa liehuessaan vapaa osa on pidempi.
Tämä erikoisuus on saanut inspiraationsa Tanskan lipusta ja se on käytössä muissakin Skandinavian maissa sekä Suomessa.
Entäpäs sitten Norjan lippu ja sen värien merkitys? Punainen, sininen ja valkoinen edustavat kaikessa yksinkertaisuudessaan demokratiaa. Näin ei toimi pelkästään Norja, vaan sama kaava toistuu myös esimerkiksi Yhdysvaltojen, Alankomaiden, Ison-Britannian ja Ranskan lipuissa.
Norjan lippu & värikoodit
| Punainen | Valkoinen | Sininen | |
| Hex | BA0C2F | FFFFFF | 00205B |
| RGB | 186, 12, 47 | 255, 255, 255 | 0, 32, 91 |
| CMYK | 0, 100, 76, 13 | 0, 0, 0, 0 | 100, 78, 0, 57 |
| Pantone | 200 C | N. A. | 281 C |
| RAL | 3020 | N. A. | 5026 |
Lipun oikea koko lipputangon mukaan
Norjan lippu ja sen koko kannattaa valita sen mukaan, minkä kokoiseen lipputankoon sen on pistämässä liehumaan. Tässä lisätietoa lipun koosta eri lipputankojen pituuksien valossa:
- 6 metriä: 94 x 129 cm
- 8 metriä: 125 x 172 cm
- 9–10 metriä: 150 x 206 cm
- 12 metriä: 188 x 258 cm
- 14 metriä: 220 x 302 cm
- 16 metriä: 250 x 344 cm
- 18 metriä: 281 x 386 cm
Norjan lipun historia
1500-luvulta vuoteen 1814 asti Norja oli osa Tanskaa ja tästä syystä siellä käytettiin Tanskan lippua. Vuonna 1814 Norja oli lyhyen pätkän itsenäinen, ja tällöin siellä käytettiin sellaista Tanskan lippua, jonka oikeassa yläkulmassa näkyi Norjan vaakunakuvio.
Vuonna 1815 Norjassa otettiin käyttöön yhdistelmälippu Ruotsin kanssa. Se oli Ruotsin lippu, johon oli lisätty oikeaan yläkulmaan valkoinen risti punaisella pohjalla. Vuonna 1821 Fredrik Meltzer suunnitteli erityisen norjalaisen lipun, joka hyväksyttiin virallisesti.
Kasvava tyytymättömyys unioniin sai Norjan perääntymään Ruotsin kanssa tehdyistä yhteislipuista, joista viimeinen näki päivänvalon vuonna 1844. Meltzerin lipusta vakiintui virallinen Norjan lippu vuonna 1905 itsenäisyyden myötä.
Norjan lippu ja liputuspäivät
Norjan lippu pääsee salkoon yli 15 kertaa vuodessa, mikä on huomattavan paljon enemmän kuin vaikkapa Ranskan lippu. Norjalaiset pääsevät siis juhlimaan ja näkemään lippuaan varsin usein.
Tässä kaikki nuo liputuspäivät selityksien kera:
- 1.1: Uudenvuodenpäivä
- 21.1: Prinsessa Ingrid Alexandran syntymäpäivä
- 6.2: Saamelaisten kansallispäivä
- 21.2: Kuningas Harald V:n syntymäpäivä
- Pääsiäinen
- 1.5: Työn päivä
- 8.5: Vapautumisen päivä (1945–>)
- 17.5: Norjan perustuslain päivä & Norjan kansallispäivä (1814–>)
- Helluntai
- 7.6: Itsenäisyyspäivä (1905–>)
- 4.7: Kuningatar Sonjan syntymäpäivä
- 20.7: Norjan kruununprinssin Haakon Magnuksen syntymäpäivä
- 29.7: Norjan kuningas Olav Haraldssonin muistopäivä
- 19.8: Kruununprinsessa Mette-Maritin syntymäpäivä
- Syyskuun toinen maanantai joka neljäs vuosi (vaalipäivä)
- 25.12: Joulu
Kuten näet, lippu liehuu Norjassa hyvin tiuhaan tahtiin ympäri vuotta, mutta erityisen vilkasta liputus on toukokuussa ja heinäkuussa. Liput nostetaan yleensä auringon noustessa, kuitenkin viimeistään klo 8.00. Lippujen laskeminen tapahtuu puolestaan ennen auringonlaskua.