Japani on tunnettu pitkästä historiastaan, mielenkiintoisesta ruokakulttuuristaan sekä ystävällisistä ihmisistä. Lisäksi se tunnetaan Auringonnousun maana. Japanin lippu edustaakin tuota nousevaa aurinkoa, mutta toki siihen liittyy muutakin. Käydään siis läpi, millainen on Japanin loppu ja mitä symboliikkaa siihen liittyy.
Tietopaketti Japanista
| Pääkaupunki | Tokio |
| Maanosa | Aasia |
| Koko | 377,974 km² |
| Väestön lukumäärä | 123,36 miljoonaa (2025) |
| BKT asukasta kohti | 56,440 dollaria (2025) |
| Puhelimen suuntanumero | +81 |
| Valuutta | Jeni |
Millainen on Japanin lippu?
Japanin lipussa on valkoinen tausta ja keskellä on suuri punainen ympyrä, joka symboloi nousevaa aurinkoa. Lipun virallinen nimi japaniksi on Nisshōki, joka tarkoittaa “aurinkolippua”, mutta se tunnetaan yleisesti nimellä Hinomaru, mikä tarkoittaa “auringon kiekkoa”. Samat värit, valkoinen ja punainen, koristavat myös esimerkiksi Puolan lippua.
Lipun merkitys japanilaisille
Aurinkoaihe on ollut tärkeä symboli Japanissa jo pitkään, ja sitä käytettiin aktiivisesti erityisesti Sengoku-kauden sotilaslipuissa 1400- ja 1500-luvuilla. Meiji-restauraatiossa, kun Tokugawa-shogunaatti ajettiin pois valta-asemasta ja tilalle astui Meiji-keisari Mutsuhito, Hinomaru otettiin virallisesti Japanin kauppalipuksi 27. helmikuuta 1870. Kuitenkin vasta 13. elokuuta 1999 lipusta tuli virallisesti Japanin kansallislippu, kun lisättiin laki kansallislipusta ja kansallislaulusta.
Hinomaru ja Japanin kansallislaulu Kimi ga yon nähdään usein merkkinä Japanin sotilaallisesta menneisyydestä. Toisen maailmansodan jälkeen lipun käyttöä rajoitettiin merkittävästi Yhdysvaltojen miehityksen aikana, mutta myöhemmässä vaiheessa näistä rajoituksista luovuttiin. Japanin lain mukaan maalla ei ollut virallista kansallislippua vuosina 1885–1999 huolimatta siitä, että Hinomaru oli ollut kansallislippuna lyhyen aikaa ennen vuotta 1885.
Vaikka Hinomaru oli lain mukaan kansallislippu vain lyhyen ajan, monet Japanin sotalipuista on suunniteltu sen pohjalta, mukaan lukien laivaston nousevan auringon lippu. Hinomaru on myös toiminut mallina useiden japanilaisten julkisten ja yksityisten lippujen suunnittelussa, mikä vahvistaa sen kestävää asemaa Japanin kulttuurissa ja historiassa.
Japani lippu: historia
Hinomarun, eli Japanin lipun tarkka alkuperä on epäselvä, mutta se on historiallisesti ollut tärkeä symboli Japanissa. Erityisesti nousevalla auringolla on ollut uskonnollisia merkityksiä. Esimerkiksi jo vuonna 607 prinssi Shōtoku kutsui itseään nousevan auringon prinssiksi. Legendan mukaan buddhalainen pappi Nichiren suunnitteli lipun ja antoi sen shōgunille mongolihyökkäyksen aikana 1200-luvulla.
Japanin vanhimmista lipuista yksi on Unpō-jin temppelissä, jonka legendan mukaan keisari Reizei antoi Minamoto no Yoshimitsulle, mutta tarinan todenperäisyyttä on kyseenalaistettu. Varhaisimmat tunnetut japanilaiset liput liittyivät daimioihin ja niitä käytettiin taisteluissa, ja ne auttoivat sotilaita tunnistamaan toisensa. Hinomaru oli Japanin virallinen kansallislippu vuosina 1870–1885, mutta sen asemaa ei ollut laissa määritelty Meiji-restauraation jälkeen.
Hinomaru toimi Japanin lipuna käytännössä, mutta ei virallisesti toisen maailmansodan ja miehityskauden aikana. Miehityksen aikana sen nostamiseen tarvittiin liittoutuneiden komentajan lupa, ja vaikka Hinomarun käyttöä rajoitettiin, ei sen käyttöä kielletty suoraan. Vuonna 1947 lipun vapaa käyttö sallittiin tärkeissä valtion rakennuksissa ja rajoituksia höllennettiin edelleen vuonna 1948, jolloin lippu voitiin nostaa lipputankoon kansallisina juhlapäivinä. Rajoitukset poistettiin kokonaan tammikuussa 1949, kun yhdysvaltalainen kenraali Douglas MacArthurin halusi tehdä Hinomarusta rauhan symbolin.
Toisen maailmansodan jälkeen lippua kritisoitiin sen militaristisen menneisyyden vuoksi. Vuonna 1999 Japanin lippu, eli Hinomaru määritettiin laissa Japanin lipuksi ja Kimi ga yo kansallislauluksi.
Japanin lippu ja liputuspäivät
Tässä ovat Japanin tärkeimmät liputuspäivät:
- 1. tammikuuta: Uuden vuoden päivä
- 11. helmikuuta: Kansalaisoikeuksien ja demokratian päiv
- 23. helmikuuta: Keisarin syntymäpäivä
- 29. huhtikuuta: Shōwa-päivä
- 3. toukokuuta: Perustuslain päivä
- 5. toukokuuta: Lapset ja nuoret -päivä
- Kolmas maanantai heinäkuussa: Meri- ja ilmailuvoimien päivä
- Kolmas maanantai syyskuussa: Kansallinen perhepäivä / Vuodenajan juhla
- 3. marraskuuta: Kansallinen kulttuuripäivä
- 23. marraskuuta: Kiitospäivä / Kansallinen urheilupäivä

