Ruotsin lippu

Ruotsi on suomalaisille tuttu maa monestakin syystä. Se on ensinnäkin rakas länsinaapurimme, mutta monet ovat varmasti käyneet myös esimerkiksi visiitillä Haaparannassa ja/tai vaikkapa Helsinki-Tukholma -risteilyllä. Oletko kuitenkaan kaiken tuon mahdollisen tekemisen keskellä koskaan pysähtynyt miettimään, mistä itse Ruotsin lippu ja sen värit kertovat tai milloin siellä vaikkapa liputetaan? Muun muassa näistä asioista kerromme sinulle tällä sivulla.

Ruotsin lippu – mittasuhde ja värien merkitys

Ruotsin lippu (ruots. Sveriges flagga) on 1500-luvulta peräisin oleva skandinaavinen lippu, jonka esikuvana toimi Tanskan lippu. Kyseisessä lipussa on sininen pohjaväri ja sen päälle on tehty keltainen risti. Risti ei ole täysin keskellä lippua, vaan sen pystysuunnassa menevää sakaraa on hivutettu hieman enemmän vasempaan reunaan.

Kyseisen lipun värit tarkoittavat seuraavia asioita:

• Sininen: Uskollisuus, oikeus, sinnikkyys, totuus ja valppaus
• Keltainen: Anteliaisuus

Ruotsin lain SFS 1982:269:n mukaan lipun mittasuhde pituuden ja leveyden osalta on 16:10.

Ruotsin lippu & värikoodit

Lipun sopiva koko lipputankojen valossa

Ruotsin lippu ja sen koko kannattaa aina suhteuttaa lipputangon kokoon, jotta lippu ei näytä joko turhan pieneltä tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellisen suurelta. Tällainen lipun koko kannattaa olla eri lipputankojen valossa:

• 6 metriä: 150 x 94 cm
• 8 metriä: 200 x 125 cm
• 9–10 metriä: 250 x 150 cm
• 12 metriä: 300 x 188 cm
• 14 metriä: 350 x 219 cm
• 16 metriä: 400 x 250 cm
• 18 metriä: 450 x 281 cm

Lippuun liittyvä mytologia

Mytologian mukaan 1100-luvulla elänyt kuningas Eerik IX näki kultaisen ristin taivaalla, kun hän saapui Suomeen Ruotsin ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 1157. Tämän nähdessään hän päätti tehdä Ruotsin lipusta sinisen ja laittaa siihen kultaisen ristin.

Toisen teorian mukaan Ruotsin lippu näki päivänvalon kuningas Kaarle VIII:n aikana 1500-luvulla, kun ruotsalaiset halusivat itselleen rinnakkaisen lipun Tanskan kanssa.

Kolmannen tarinan mukaan Ruotsin lippu oli alun perin sininen ja siinä oli valkoinen risti aina vuoteen 1420 saakka. Tämän jälkeen se olisi muuttunut nykyväritykseen vasta kuningas Kustaa I:n varhaisella hallituskaudella, joka alkoi hänen syrjäytettyään kuningas Kristian II:n vuonna 1521.

Ruotsin lippu: Liputuspäivät

Ruotsissa lippu nousee salkoon noin 15 kertaa vuoden aikana, mikä on varsin kiitettävä määrä. Tässä nuo päivät tarkemmin listattuna:

• 1.1: Uudenvuodenpäivä
• 28.1: Kuningas Kaarle XVI Kustaan nimipäivä
• 12.3: Kruununprinsessa Victorian nimipäivä
• Pääsiäispäivä
• 30.4: Kuningas Kaarle XVI Kustaan syntymäpäivä
• 1.5: Vappu
• Helluntaipäivä
• 6.6: Ruotsin lipun päivä ja Ruotsin kansallispäivä
• Kesäkuun kolmas lauantai: Juhannuspäivä (Midsommardagen)
• 14.7: Kruununprinsessa Victorian syntymäpäivä
• 8.8: Kuningatar Silvian nimipäivä
• 24.10: Yhdistyneiden kansakuntien päivä
• 6.11: Kustaa Aadolfin päivä
• Ensimmäinen adventtisunnuntai
• 25.12: Joulupäivä

Näiden päivien lisäksi Ruotsin lippu voidaan pistää liehumaan erilaisten kuninkaallisten perhetapahtumien (esim. häät tai lapsen syntymä) yhteydessä erityismääräysten mukaan.

Ruotsin laissa on määritetty, että 1.3–31.10 lipun voi nostaa salkoon klo 8.00 alkaen. 1.11–28.2 lipun nosto saa puolestaan tapahtua vasta klo 9.00 eteenpäin. Lasku sen sijaan tapahtuu vuodenajasta riippumatta auringonlaskun aikaan, kuitenkin viimeistään klo 21.00. Mikäli lippu on valaistu, saa sitä pitää lipputangossa liehumassa automaattisesti myös auringonlaskun jälkeen.

Tässä kaikki olennainen tieto Ruotsin lippuun liittyen. Mikäli haluat tutustua muihin Pohjoismaihin, ota tarkasteluun seuraavaksi vaikkapa Norjan lippu.