Saksan lippu

Saksassa on kaikkea, mitä ihminen voi tarvia: kauniit maisemat, vahva talous, historialliset perinteet, rikas kulttuuri, huipputeknologia ja maailmankuulut festivaalit, kuten Oktoberfest. Kaikenlaista kivaa on siis tarjolla, mutta minkälaisen tunnuksen alla. Tällä sivulla opit, millainen Saksan lippu tarkalleen on ja millaisia merkityksiä siihen liittyy.

Saksan lippu – mittasuhde ja värien merkitys

Nykymuotoinen Saksan lippu (Flagge Deutschlands) on toiminut jo vuodesta 1949 asti Saksan liittotasavallan tunnuksena. Siitä löytyy yhteensä kolme vaakasuuntaan kulkevaa palkkia, joiden värit ylhäältä alaspäin ovat musta, punainen ja kultainen. Nuo värit on määritelty ihan virallisesti liittotasavallan perustuslain 22 artiklassa.

Värien merkitys Saksan lipussa on seuraavanlainen:

• Musta: Sinnikkyys, arvokkuus ja päättäväisyys
• Punainen: Rohkeus, voima ja urhoollisuus
• Kultainen: Anteliaisuus, vauraus, valta ja arvovalta

Saksan lippu liittotasavallan osalta sisältää pelkkiä värejä, mutta vuodesta 1950 eteenpäin käytössä ollut valtiolippu sisältää vielä Saksan vaakunan.

Olipa vaakunaa tai ei, on lipun mittasuhde 3:5 (pituus:korkeus).

Saksan lippu: Värikoodit

Lipun oikea koko lipputankoon peilattuna

Saksan lippu ei liehu samanlaisena joka lipputangossa, tai sellainen ei ainakaan ole suositeltavaa, jotta lippu näyttää tyylikkäältä. Tässä hieman tarkempaa lisätietoa siitä, kuinka iso lippu sopii mihinkin lipputankoon:

• 6 metriä: 90 x 150 cm
• 8 metriä: 120 x 200 cm
• 9–10 metriä: 135 x 225 cm
• 12 metriä: 180 x 300 cm
• 14 metriä: 210 x 350 cm
• 16 metriä: 240 x 400 cm
• 18 metriä: 270 x 450 cm

Saksan lipun historia

Saksan lippu juontaa juurensa 1800-luvun alusta, jolloin saksalaiset osavaltiot alkoivat yhdistyä kohti kansallista yhtenäisyyttä. Ihan ensimmäinen saksalainen kansallislippu oli väriltään musta-puna-kultainen, ja se otettiin käyttöön vuonna 1848 eli Euroopan hulluna vuotena.

Kyseistä lippua käytettiin Saksan liittovaltion aikana, mutta sen käyttö kuitenkin lopetettiin Saksan keisarikunnan perustamisen jälkeen vuonna 1871. Sen aikainen lippu oli väriltään musta-valko-punainen.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksa oli jakautunut kahtia. Länsi-Saksassa oli käytössä musta-puna-kultainen lippu, kun taas Itä-Saksassa käytettiin täysin punaista lippua. Kun Saksa yhdistyi vuonna 1990, otettiin nykyinen musta-puna-kultainen lippu käyttöön virallisena kansallislippuna.

Saksan lippu & liputuspäivät

22.3.2005 liittotasavallan hallitus teki päätöksen, jonka mukaan Saksassa pidetään vuosittain kymmenen virallista liputuspäivää. Esimerkiksi Suomen lippu nousee salkoon virallisesti vain seitsemän kertaa vuodessa, joten siihen nähden saksalaisilla on enemmän aihetta juhlaan.

Tässä Saksan liputuspäivät kokonaisuudessaan:

• 27.1: Kansallissosialismin uhrien muistopäivä (lippu puolitangossa)
• 1.5: Vappu
• 9.5: Eurooppa-päivä (Euroopan neuvoston perustaminen v. 1949)
• 23.5: Perustuslain vahvistamisen vuosipäivä
• 17.6: Itä-Saksan kansannousun vuosipäivä (kansannousu Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä v. 1953)
• 20.7: Vuoden 1944 kyseisen päivän vuosipäivä (vallankaappausyritys Adolf Hitlerin hallintoa vastaan)
• 3.10: Saksan yhteinäisyyspäivä
• Toinen sunnuntai ennen 1. adventtia: Kaatuneiden muistopäivä (Volkstrauertag)
• (Euroopan parlamentin vaalipäivä)
• (Saksan liittopäivien vaalipäivä)

Pistimme kaksi viimeistä liputuspäivää sulkuihin siksi, etteivät ne päde kaikissa osavaltioissa. Itse osavaltioilla on myös omakohtaisia liputuspäiviä, minkä lisäksi liputus on yleistä monen muunkin asian kohdalla. Tässä muutama esimerkki:

• Liittopresidentin vaalipäivä
• Saksalaisen poliitikon kuolema

Kaikki viralliset liputuspäivät pätevät ainoastaan julkisiin rakennuksiin, kuten oikeusistuimiin, virastoihin ja poliisilaitoksiin.

Tässä kaikki tärkeä tieto, mitä Saksan lippu pitää sisällään. Ota seuraavaksi suurennuslasin alle esimerkiksi Itä-Euroopasta löytyvä Ukrainan lippu.