Suomen lippu

Erityisesti itsenäisyyspäivä ja juhannus ovat niitä hetkiä, kun suomalaiset saavat nauttia itsenäisyydestään ja nostaa lipun ylpeydellä salkoon. Oletko kuitenkaan koskaan miettinyt, millaista tarinaa Suomi lippu kantaa mukanaan ja mitä sen värit tarkalleen ottaen merkitsevät? Muun muassa näistä asioista kuulet tarkemmin tässä Suomen lippu -tekstissä!

Suomen lippu – mittasuhde ja värien merkitys

Lippulaki määrittää Suomessa virallisesti sen, millainen Suomen lippu – yksi maan kansallissymboleista – on.

Lippu on pohjaväriltään valkoinen ja siitä löytyy sininen reunoihin asti ulottuva sininen risti (siitä lempinimi ”siniristilippu”). Tuo risti ei ole keskellä lippua, vaan sen pystyviiva menee hiukan enemmän vasemmassa reunassa. Tämä tarkoittaa, että lipputangossa liehuessaan ns. ”tyhjempi” osa heiluu vapaammin.

Suomi lippu hyväksyttiin käyttöön eduskunnan toimesta 28.5.1918 ja senaatti vahvisti asian vielä seuraavana päivänä. Kyseisen lipun suunnittelivat Bruno Tuukkanen ja Eero Snellman.

Tässä hieman tarkempaa lisätietoa siitä, mitä itse lippu ja sen värit symboloivat:

• Ristikuvio: Muista pohjoismaista tuttu ristilippukuvio, viestii pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta ja sitoutumisesta perinteisiin (joillekin symboloi myös kristinuskoa)
• Sininen: Suomen lukuisat vesistöt
• Valkoinen: Lumi / viattomuus / tahrattomuus / kansalliset arvot

Lipun mittasuhteet ovat lippulain mukaan 11:18 (korkeus:pituus). Kuvioinniltaan samanlainen Ruotsin lippu on hieman erikokoinen, sillä sen mittasuhteet ovat 16:10.

Suomi lippu & värikoodit

Lipun oikea koko lipputankoon peilaten

Suomen lippu näyttää erittäin tyylikkäältä liehuessaan, jos sen koon osaa suhteuttaa oikealla tavalla lipputankoon. Tässä lisäinfoa lipun koosta erikokoisten lipputankojen puitteissa:

• 6 metriä: 115 x 180 cm
• 8 metriä: 150 x 245 cm
• 9–10 metriä: 200 x 325 cm
• 12 metriä: 230 x 380 cm
• 14 metriä: 300 x 490 cm
• 16 metriä: 365 x 600 cm
• 18 metriä: 400 x 650 cm

Suomen lipun historia

Ennen itsenäistymistä virallisena lippuna Suomessa toimi ensiksi Ruotsin lippu ja myöhemmin vielä Venäjän lippu. Itsenäistymisen jälkeen Suomen lippu oli vuonna 1917 karmiininsinoberinpunainen leijonalippu, joka sai lähes valtiolipun aseman.

Keväällä 1918 lippuasiaa käytiin eduskunnassa läpi ja 28.5.1918 perustuslakiovaliokunnan ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta, hyväksyttiin. Laki lipun ympärille kehitettiin kaksi päivää myöhemmin ja lippu on pysynyt siitä asti samana.

Suomi lippu: Liputuspäivät

Joka vuosi Suomessa on lippua käsittelevän lakiasetuksen perusteella vähintään seitsemän virallista liputuspäivää. Vakiintuneita liputuspäiviä on puolestaan 12 kappaletta, mikä on paljon enemmän kuin vaikkapa Ukrainan lippu kantaa mukanaan. Kaikkiaan liputuspäiviä on siis yli 20, mikä on vähintäänkin kiitettävä määrä.

Tässä liputuspäivät listattuna:

• 5.2: J.L. Runebergin päivä
• 28.2: Kalevalan päivä (suomalaisen kulttuurin päivä)
• 19.3: Minna Canthin päivä (tasa-arvon päivä)
• 27.4: Kansallinen veteraanipäivä
• 1.5: Vappu (suomalaisen työn päivä)
• 9.5: Eurooppa-päivä
• 12.5: J.V. Snellmanin päivä (suomalaisuuden päivä)
• 4.6: Puolustusvoimain lippujuhlan päivä (Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä)
• 20.–26.6. välinen lauantai: Juhannuspäivä
• 6.7: Eino Leinon päivä
• Elokuun viimeinen sunnuntai: Suomen luonnon päivä
• 1.10: Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä)
• 24.10: Yhdistyneiden kansakuntien päivä
• 6.11: Ruotsalaisuuden päivä
• 9.11: Isänpäivä
• 6.12: Itsenäisyyspäivä
• 8.12: Jean Sibeliuksen päivä (suomalaisen musiikin päivä)

Suomessa mahtavaa on se, että jokaisella on oikeus liehuttaa Suomen lippua silloin, kun sen vain katsoo aiheelliseksi. Lippua ei siis tarvitse nostaa salkoon ainoastaan yllä mainittuina päivinä.

Tässä Suomi lippu kokonaisuudessaan. Tutustu seuraavaksi johonkin toiseen sivuillamme esiteltyyn lippuun!